Hunajahotelli Nuuksiossa
🌼 Tee ympäristöteko ja tue luonnon monimuotoisuutta 🌼
Hotelli Nuuksio tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tehdä konkreettisen ympäristöteon hankkimalla oman mehiläispesän. Yksi mehiläispesä voi sisältää jopa 50 000 mehiläistä, jotka pölyttävät miljoonia kukintoja vuodessa, edistäen näin luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemin hyvinvointia.
Korpikuusikon Hunaja on suomalainen yritys, joka on sitoutunut vastuullisuuteen ja luonnon hyvinvointiin. Heidän mehiläispesänsä ovat osa tätä sitoumusta, ja ne tarjoavat yrityksille mahdollisuuden osallistua luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Mehiläispesän hankkiminen ei ainoastaan tue ympäristöä, vaan se on myös arvokas ja ainutlaatuinen yrityslahja, joka viestii vastuullisuudesta ja ympäristöarvoista
Hankkimalla oman mehiläispesän annat luonnolle lisää pölyttäjiä, edesautat monimuotoisen luonnon kasvua ja turvaat samalla ruoantuotannon ketjua sen ensiportaalla – pölytyksessä. Tämä on konkreettinen tapa tehdä hyvää ja samalla tarjota yrityksellesi positiivista näkyvyyttä
Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä sähköpostitse ja tiedustele oman mehiläispesän hankintamahdollisuuksia: myynti@hotellinuuksio.fi
Mitä mehiläiset tekevät talvella?
Mehiläiset talvehtivat talvipallossa, jossa siipilihaksiaan värisyttämällä ne pitävät pesänsä lämpimänä ja hengissä aina kevääseen saakka. Pallo muodostuu kun ulkolämpötila tippuu lähelle nollaa. Mitä kovempi pakkanen, sitä tiiviimpi on mehiläisten muodostama talvipallo. Vaikka ulkona olisi paukkupakkaset, niin pallon keskellä on aina noin +20 astetta lämmintä. Emo talvehtii pallon keskellä. Työmehiläiset puolestaan vaihtavat pallossa paikkaa siirtyen kylmästä ulkoreunasta aina lähemmäksi lämmintä talvipallon keskustaa. Mehiläiset eivät mene siis horrokseen vaan tekevät talvellakin töitä lämmittämällä pesäänsä. Talvehtivien mehiläisten elinikä voi olla jopa 6 kuukautta, siinä missä kesämehilästen keskimääräinen ikä on noin 6 viikkoa. Ero selittyy sillä, että talvehtivien mehiläisten ei tarvitse tehdä raskaita keruulentoja pesän ruokavaroja kartuttaakseen. Kovimmat työt on siis jo tehnyt talvimehiläisiä edeltänyt sukupolvi. Kaikessa mehiläisten toiminnassa kuvastuu sama filosofia: Jokainen teko tehdään seuraavan sukupolven hyvinvoinnin eteen. Talviruoaksi mehiläiset syövät hunajaa ja tarhaajan antamaa sokeria, muuttaen sen lentolihaksillaan lämpöenergiaksi. Toisin kuin ihmiselle, sokeri on mehiläiselle erinomaista talviravintoa, sillä se ei sisällä lainkaan hivenaineita tai mineraaleja ja muuttuu näin ollen 100% lämmöksi eikä kuormita mehiläisten ruoansulatuselimistöä.
Mitä mehiläispesässä tapahtuu maalis-huhtikuussa?
Puhdistuslento
Mehiläisten talven aikana syömä ruoka on muuttunut pesän lämmittämiseen käytettäväksi energiaksi.
Mehiläiset eivät kuitenkaan voi käydä tarpeillaan lämpötilan ollessa alle 5 astetta, joten ensimmäisen lämpimän kevätpäivän koittaessa, lähtevät mehiläiset ns. puhdistuslennolle tyhjentämään talven aikana täyttynyttä suoltaan.
Osa mehiläisistä jää sille matkalleen ja pesän edustalla voikin nähdä satoja kuolleita mehiläisiä. Tämä on täysin normaali ilmitö tähän aikaan vuodesta.
Talven aikana pesän pohjalle on kertynyt myös paljon roskaa ja kuolleita mehiläisiä, joita nyt ruvetaan mehiläisten toimesta siivoamaan ulos pesästä heti kun kelit lämpenevät.
Tiesitkö että: Talven aikana pesän väkiluku tippuu noin puoleen - Keväällä pesässä on noin 15 000 yksilöä.
Tiesitkö että: Talven aikana pesään on haihtunut noin 10 litraa vettä eli ämpärillisen verran! Vesi haihtuu talviruokaan sitoutuneen kosteuden vapautuessa pesään.
Siitepölyn keruu
Pesän aktiivisuus nousee puhdistuslennon jälkeen.
Kun valon määrä lisääntyy, ulkolämpötila nousee ja pesään tuodaan ensimmäiset siitepölykuormat niin emo saa signaalin, että uusi kesä on jälleen tulossa ja pesä tarvitsee lisää väkeä tulevaa pääsatoa varten. Emo alkaakin munimaan huomattavasti ahkerammin ja pesän ruoan kulutus nousee. Pesän väkiluku nousee jyrkästi kevään kehittyessä.
Mehiläiset käyttävät siitepölyä proteiinin lähteenä joten sen kysyntä räjähtää keväällä kun pesään tulee entistä enemmän toukkia joita työmehiläiset ruokkivat.
Leskenlehti, paju (kuva alla) ja voikukka ovat järjestyksessään kevään ensimmäisiä ja tärkeimpiä siitepölyä tuottavia kasveja. Tässä on myös syy, miksi voikukat ja pajut tulisi jättää rauhaan: ne ovat kevätkehityksen kannalta korvaamattomia ruoanlähteitä kaikille pölyttäjille.
Tiesitkö että: Jokaisella kasvilla on oma uniikki siitepölyn väri. Pajusta haettava siitepöly on tumman keltaista, voikukista haettava oranssia.
Tiesitkö että: Mehiläiset tekevät siitepölystä näyttäviä palloja jotka ne kuljettavat pesäänsä takajaloissaan.